Sisällys
Työntekijöiden hyvinvointi ja johtaminen
Hoitohenkilöstön psyykkinen kuormitus muuta henkilöstöä korkeammalla epidemian alkuvaiheessa
Digitaalinen työkulttuuri ja sen johtaminen haastaa terveydenhuollon johtajat
Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin
Korona-aika tuonut vauvaperheisiin huolia, mutta osa äideistä jaksoi entistä paremmin
Koronaepidemia lisäsi välipalojen syömistä
Koronaepidemian vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluihin
Väkivaltatyöntekijöillä huoli avun saamisesta korona-aikana
Korona-aika toi esiin kokemusasiantuntijatoiminnan tärkeyden mielenterveystyössä
Mielenterveyskuntoutujat hyötyivät etäpalveluista
Työntekijöiden hyvinvointi ja johtaminen
Hoitohenkilöstön psyykkinen kuormitus muuta henkilöstöä korkeammalla epidemian alkuvaiheessa
Koronaepidemia on muuttanut terveydenhuoltohenkilöstön työtä ja potilaiden hoitoa. Tutkimuksessa havaittiin, että hoitohenkilöstö oli kuormittuneempaa kuin muut ammattiryhmät. Kuormitusta oli erityisesti yksiköissä, joissa diagnosoitiin koronapotilaita tai heitä hoidettiin pitkäkestoisesti. Osa henkilöstöstä olisi kaivannut psyykkistä tukea, mutta heistä vain pieni osa oli saanut tukea työnantajan kautta.
Työtehtävien nopeat muutokset ja vaikeasti sairaiden pandemiapotilaiden hoitaminen lisäävät riskiä kuormittumiseen. Kuormittuminen aiheuttaa masennus- ja ahdistusoireita, uniongelmia ja voi johtaa sairauspoissaolojen lisääntymiseen. Jotta henkilöstön työ- ja toimintakyky voitaisiin poikkeuksellisessa tilanteessa varmistaa, tarvittaisiin kohdennettuja psykososiaalisia tukitoimia työterveyshuollon palvelujen lisäksi.
Tutkimus toteutettiin HUS Hoitotieteen tutkimuskeskuksen, HUS Psykiatrian, Helsingin yliopiston ja THL:n yhteistyönä. Tutkimus toteutettiin kesäkuussa 2020 ja se on osa 1,5 vuotta kestävää seurantaa. Vastaajia oli noin 4800. Lisätietoja Tanja Laukkala, tanja.laukkala@hus.fi
Artikkeli kokonaisuudessaan:
Haravuori, H., Suvisaari, J., Pellikka, A., Junttila, K., Haapa, T*., Laukkala, T*. Covid-19-pandemian alkuvaihe ja Husin henkilöstön psyykkinen kuormitus. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2021: 58: 337-348. https://doi.org/10.23990/sa.103241
Työyksikön vaihtuminen koronaepidemian aikana aiheuttaa sairaaloiden henkilökunnalle ahdistusta, stressiä ja tartunnan pelkoa
Koronaepidemia on pakottanut sairaaloita sopeuttamaan toimintaansa ja siirtämään henkilökuntaa potilashoidon turvaamiseksi. Tutkimus osoitti, että uuteen työyksikköön siirtyneillä oli merkittävästi enemmän ahdistuneisuutta, työstressiä sekä pelkoja koronavirustartunnasta kuin omaan työyksikköön jääneillä. Siirtyneet kokivat, että heidät oli päätöksentekotilanteissa ohitettu eivätkä he olleet saaneet tarvitsemaansa tukea. Siirtyminen työyksiköstä toiseen horjutti ammatillista itsetuntoa, aiheutti epävarmuuden tunteita ja pettymystä siitä, ettei työntekijöitä palkittu.
Työyksikön vaihtuminen on riskitekijä henkilökunnan henkiselle hyvinvoinnille. Kielteisillä kokemuksilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia myös suhtautumiseen työtä ja työnantajaa kohtaan. Uuteen työyksikköön siirtyminen edellyttäisi johdolta työntekijöiden osallisuuden vahvistamista ja tukea ammatilliseen kehittymiseen. Henkilökunnalle ei saisi päästä syntymään kokemusta siirtymisen pakosta. Uuteen työyksikköön siirtyneiden kanssa tulee käydä lävitse tilanteen synnyttämät ajatukset ja tunteet.
Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2020 kahden sairaalan koko henkilökunnalle osoitetulla kyselyllä. Vastaajina oli 1995 työntekijää. Lisätietoja Elina Mattila, elina.mattila@pshp.fi, puh. 050 3130373
Artikkeli kokonaisuudessaan:
Mattila, E, Peltokoski, J, Parkkila, A-K, Helminen, M, Neva, M, Kaunonen, M. Tutusta tuntemattomaan: työyksikön muutos sairaalan henkilökunnan henkisen hyvinvoinnin riskitekijänä COVID-19-pandemian aikana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2021: 58: 253-265. https://doi.org/10.23990/sa.103247
Digitaalinen työkulttuuri ja sen johtaminen haastaa terveydenhuollon johtajat
Koronaepidemia muutti nopeasti ja pysyvästi perusterveydenhuollon digitaalista työkulttuuria. Sekä työntekijöiden että johtajien työn luonne muuttui ja tilanne edellytti molemmilta osapuolilta muutosvalmiutta. Kanssakäyminen tapahtui digitaalisten välineiden kautta ja työntekijät kuormittuivat tästä muutoksesta. Johtajilta vaadittiin tilanteessa uudenlaista tukea ja roolia.
Jatkossa sekä johtajien että ammattilaisten perustutkinto- ja täydennyskoulutuksessa tulisi näkyä voimakkaammin digitaalisen työkulttuurin tarpeet, kuten riittävä IT-osaaminen sekä etäjohtaminen ja -työskentely.
Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Tutkimuksen aineisto kerättiin touko-marraskuussa 2020 kolmesta kunnasta ja yhdestä kuntayhtymästä haastattelemalla 21 perusterveydenhuollon johtajaa. Lisätietoja Elina Laukka, elina.laukka@oulu.fi
Artikkeli kokonaisuudessaan:
Ravelin, A., Laukka, E., Heponiemi, T., Kaihlanen, A., Kanste, O. Perusterveydenhuollon johtajien kokemuksia koronaviruspandemian vaikutuksista digitaaliseen työkulttuuriin ja sen johtamiseen. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2021: 58: 220-234. https://doi.org/10.23990/sa.103248
Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin
Koronaepidemialla ja rajaamistoimilla vaikutuksia elintapoihin ja arkielämään, koulutusryhmällä merkitystä
Koronaepidemia ja sen rajaamistoimet ovat vaikuttaneet elintapoihin monin tavoin ja tutkimus löysi myös eroja eri koulutusryhmien välillä. Työmatkaliikunta väheni erityisesti ylimmässä koulutusryhmässä, mitä voi selittää etätyön yleistyminen. Ylimpään koulutusryhmään kuuluvat kertoivat myös muita useammin kielteisistä muutoksista sosiaalisissa suhteissa. Taloudelliset haasteet olivat yleisempiä alimmassa koulutusryhmässä.
Pitkällä aikavälillä epäsuotuisat muutokset arkielämässä ja elintavoissa saattavat lisätä sairastavuutta ja heikentää yleisesti kansanterveyttä. Epidemian pitkittyessä sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot voivat kärjistyä entisestään, erityisesti jos tuloerot kasvavat ja työelämämuutokset ovat eri suuntaisia eri väestöryhmissä.
Tutkimus toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja aineisto kerättiin huhtikuu 2020 – maaliskuu 2021 välisenä aikana. Aineisto saatiin osana kolmea eri väestötutkimusta, joissa 30-69 –vuotiaita vastaajia oli yli 18 000 henkilöä. Lisätietoja Peppi Haario, peppi.haario@thl.fi, puh. 029 524 7672
Artikkeli kokonaisuudessaan:
Haario, P., Koponen, P., Parikka, S., Härkänen, T., Martelin, T., Koskinen, S., Lundqvist, A. Koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutukset elintapoihin ja arkielämään koulutusryhmittäin. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2021: 58: 209-219. https://doi.org/10.23990/sa.103245
Korona-aika tuonut vauvaperheisiin huolia, mutta osa äideistä jaksoi entistä paremmin
Vauvaperheiden yleisimmät huolet koroa-aikana liittyvät synnytykseen ja synnytyssairaalassa oloon. Näistä olivat huolissaan erityisesti äidit, joilla vauva oli ainoa lapsi. Suurella osalla vanhemmista yhteydenpito ystäviin ja isovanhempiin oli pysynyt ennallaan. Jos muutoksia oli, niin yhteydenpito oli useammin vähentynyt kuin lisääntynyt. Äitien jaksaminen oli kahtalaista: osa koki jaksamisensa vähentyneen ja osa lisääntyneen.
Koronaepidemialla on kielteisiksi ja myönteisiksi koettuja vaikutuksia vauvaperheiden hyvinvointiin. Sekä isien että äitien jaksamiseen ja heille tarjottuun tukeen ja palveluihin tulee kiinnittää huomiota. Koronaepidemian pitkäaikaisvaikutuksia pikkulapsiperheiden terveyteen ja hyvinvointiin on tärkeä seurata.
Tutkimuksen toteutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.. Aineistona olivat 3–6 kuukauden ikäisten vauvojen vanhemmille suunnattuun kyselyyn syksyllä 2020 vastanneet 7500 äitiä tai isää. Lisätietoja Reija Klemetti, reija.klemetti@thl.fi, puh. 029-5247265
Artikkeli kokonaisuudessaan:
Klemetti, R., Vuorenmaa, M., Ervasti, E., Helakorpi, S., Lammi-Taskula, J. Vauvaperheiden vanhempien kokemat huolet ja muutokset sosiaalisissa suhteissa ja jaksamisessa koronaepidemian aikana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2021: 58: 284-303. https://doi.org/10.23990/sa.103313
Koronaepidemian ja rajoittamistoimien negatiiviset vaikutukset suurempia toimintarajoitteisilla ihmisillä
Tutkimuksessa verrattiin koronaepidemian ja sen rajoitustoimien vaikutuksia hyvinvointiin ja palveluiden saantiin toimintarajoitteisten ihmisten ja muiden ihmisten välillä. Toimintarajoitteisten ihmisten yksinäisyyden tunteet ja univaikeudet lisääntyivät useammin kuin muilla ja myös taloudellisen tilanteen heikentyminen oli yleisempää. Toimintarajoitteiset olivat muita huolestuneempia koronatartunnasta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävästä saamisesta. Koronan aiheuttamat epäsuotuisat vaikutukset korostuivat erityisesti henkilökohtaista apua käyttävillä vammaisilla ihmisillä sekä ulkomaalaistaustaisilla toimintarajoitteisilla henkilöillä.
Koronaepidemia uhkaa lisätä toimintarajoitteisten ihmisten eriarvoisuutta. Toimintarajoitteisten ihmisten oikeudet ja tarpeet on otettava paremmin huomioon vastaavanlaisissa kriisitilanteissa. Yhdenvertaisuustyötä edistäisivät luotettavaan tietoon perustuvat toimintaohjeet kunnille.
Tutkimus toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Aineistona käytettiin useita väestötutkimusaineistoja, jotka oli kerätty vuodenvaihteessa 2020–2021. Lisäksi aineistona oli henkilökohtaisen avun käyttäjien kysely. Lisätietoja Päivi Sainio, paivi.sainio@thl.fi, puh. 029 524 8767
Artikkeli kokonaisuudessaan:
Sainio, P., Holm, M., Ikonen, J., Korhonen, M., Nurmi-Koikkalainen, P., Parikka, S., Skogberg, N., Väre, A., Koponen, P., Koskinen, S. Koronapandemian ja sen rajoittamistoimien vaikutukset toimintarajoitteisten ihmisten elämään. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2021: 58: 235-252. https://doi.org/10.23990/sa.103240
Koronaepidemia lisäsi välipalojen syömistä
Koronaepidemia ja sen rajoitustoimet muokkasivat ihmisten arkea. Yli puolella tutkituista se ei kuitenkaan muuttanut ruoka-aineiden kulutusta. Psyykkinen rasitus lisäsi makeiden naposteltavien, sokeroitujen juomien ja alkoholijuomien käyttöä. Etätyön vaikutus oli kahtalainen: etätyöntekijät söivät todennäköisemmin aiempaa harvemmin kasviksia ja useammin suolaisia naposteltavia, mutta toisaalta he myös valmistivat aiempaa useammin aterioita terveellisistä raaka-aineista.
Koronaepidemian alkuvaiheessa syöminen välipalaistui erityisesti niillä, jotka kokivat psyykkistä rasitusta. Samansuuntainen havainto on tehty myös muissa maissa.
Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopistossa osana kansainvälistä syömistä ja ruoanlaittoa tarkastelevaa Corona Cooking Survey -hanketta. Kyselyyn vastasi touko-kesäkuussa 2020 yhteensä 744 Suomessa asuvaa 19–85-vuotiasta. Lisätietoja Laura Salmivaara, laura.salmivaara@helsinki.fi, puh. 050-5353418.
Artikkeli kokonaisuudessaan:
Salmivaara, L., Niva, M., Torkkeli, K., Mäkelä, J., Vainio, A. Muutoksia ruokavalinnoissa COVID-19-pandemian aikana: Kansainvälisen Corona Cooking Survey -tutkimuksen tuloksia Suomesta. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2021: 58: 304-319. https://doi.org/10.23990/sa.103230
Koronaepidemian vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluihin
Väkivaltatyöntekijöillä huoli avun saamisesta korona-aikana
Väkivaltatyöntekijät ovat havainneet koronaepidemian aikana muutoksia asiakkaiden mahdollisuuksissa hakea apua. Kotiin eristäytyminen on mahdollistanut pakottavan kontrollin ja vallankäytön, jolloin lähisuhdeväkivaltaa kokeneilla on entistä vaikeampaa hakea ja vastaanottaa apua. Esimerkiksi digitaalisen ja taloudellisen väkivallan muodot ovat nousseet aiempaa vahvemmin esille asiakastyössä. Ammattilaiset ovat huolestuneita myös lasten katoamisesta väkivaltapalveluista ja maahanmuuttajaperheiden mahdollisuuksista päästä avun piiriin.
Korona-aika asettaa haasteita väkivaltatyölle ja palvelujärjestelmälle. Tässä tilanteessa korostuu palvelujen saavutettavuus ja lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen. On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, kasvatusalan ammattilaiset ja poliisi kysyvät väkivallasta, tunnistavat väkivallan eri muodot ja puuttuvat niihin.
Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston toteuttamaa Koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ) -hanketta. Aineistona on turvakodeista kerättyjä seurantakyselyjä ja turvakotien ja väkivaltatyön avopalvelujen työntekijöiden haastatteluja. Lisätietoja Marita Husso, marita.husso@tuni.fi, puh. 0503182510
Artikkeli kokonaisuudessaan:
Husso, M., Hyväri, E., Kaittila, A., Hietamäki, J., Karhinen-Soppi, A., Kekkonen, O., Tuominen, J. Korona, koti ja kontrolli: väkivaltatyöntekijöiden näkemyksiä lähisuhdeväkivallan kohteina olleiden avun saamisen haasteista korona-aikana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2021: 58: 349-360. https://doi.org/10.23990/sa.105321
Korona-aika toi esiin kokemusasiantuntijatoiminnan tärkeyden mielenterveystyössä
Kokemusasiantuntijoiden työtehtävien sisältö ja määrä muuttuivat koronaepidemian aikana. Muutos vähensi asiakkaiden saamaa vertaistukea, mutta sillä oli merkitystä myös kokemusasiantuntijoille itselleen sekä tunnetasolla että konkreettisesti. Kokemusasiantuntijoilla oli vähemmän mielekästä toimintaa ja heidän taloudellinen tilanteensa vaikeutui. Samalla kokemusasiantuntijatoiminnan vähentäminen kavensi mielenterveyspalvelujen monipuolisuutta ja vähensi yhteistyötä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden välillä.
Tutkimus toi esiin kokemusasiantuntijatoiminnan tärkeyden. Toiminnan jatkuvuus tulisi turvata ja kokemusasiantuntijoille on varmistettava tukea työtehtäviinsä. Kun etäpalveluja lisätään, on huomioitava myös kokemusasiantuntijuuteen perustuvien etäpalvelujen kehittäminen. Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittyminen edellyttää työyhteisöjen toimintatapojen huomioimista ja yhteistyöhön sitoutumista.
Tutkimus on osa Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanketta. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastatteluin asiakkailta, kokemusasiantuntijoilta ja ammattilaisilta yhdessä sairaanhoitopiirissä vuonna 2020. Lisätietoja Marjatta Martin,
marjatta.martin@ulapland.fi, puh. 040 484 4205
Artikkeli kokonaisuudessaan:
Martin, M., Laitila, M., Kivistö, M., Soronen, K., Hautala, S. COVID-19-pandemian aiheuttaman poikkeustilanteen merkitys kokemusasiantuntijatoiminnalle mielenterveystyössä. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2021: 58: 320-336. https://doi.org/10.23990/sa.103228
Mielenterveyskuntoutujat hyötyivät etäpalveluista
Koronapandemian aikana mielenterveyspalveluja toteutettiin etäyhteyksin. Mielenterveyskuntoutujat kokivat, että etäyhteyksin toteutetut palvelut tukivat heidän mielenterveyttään ja mahdollistivat pääsyn palveluihin kotoa käsin. Etäpalvelut lievittivät yksinäisyyttä mahdollistamalla sosiaalisen kanssakäymisen. Etäpalvelut koettiin hyödyllisempinä, mikäli asiakkaalla oli hyvät digitaidot ja jos he kuormittuivat sosiaalisista tilanteista. Haasteina olivat verkkopalveluiden ja sovellusten vaikeakäyttöisyys, etäyhteyteen liittyvät vuorovaikutukselliset haasteet sekä tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyvät huolet.
Kuntoutujien erilaiset lähtökohdat ja tarpeet on tunnistettava ja huomioitava etäpalveluiden suunnittelussa. On panostettava helppokäyttöisyyteen, vuorovaikutuksellisuuteen ja tietoturvaan sekä varmistettava, että asiakkaalla on mahdollisuus käyttää etäpalvelua yksityisesti kotioloissa. Jatkossa etäpalveluja kannattaa tarjota eri kanavien kautta lähipalveluiden rinnalla.
Tutkimus toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella vuosina 2020-2021 haastattelemalla 12 mielenterveyshäiriöistä kuntoutuvaa asiakasta. Lisätietoja Lotta Virtanen, lotta.virtanen@thl.fi, puh. 029 524 8047
Artikkeli kokonaisuudessaan:
Virtanen, L., Kaihlanen, A-M., Isola, A-M., Laukka, E., Heponiemi, T. Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia etäpalveluiden hyödyistä COVID-19-aikakaudella: Laadullinen kuvaileva tutkimus. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2021: 58: 266–283. https://doi.org/10.23990/sa.107405